lauantai 30. heinäkuuta 2011
perjantai 24. kesäkuuta 2011
Vauva-arkea
Kiitos vielä kaikille onnittelijoille!
Ei tässä ole kerennyt paljon nettiä tai blogia vilkuilla tai edes miettiäkään. Vauva-arki on ihanaa mutta tietenkin myös aika rankkaa koska on niin paljon uuden opettelemista. Mies on aivan ihana tuki ja apu kotona, pitää kaikki lomansa ja luultavasti myös isyyslomat putkeen joten on koko kesän kotona meidän kanssa.
En ole ollut (vielä) mitenkään erityisen väsynyt, ilmeisesti hormonit pitää vielä huolen siitä että äiti vaan jaksaa ja jaksaa ja jaksaa huonommillakin yöunilla. Päiviin on alkanut löytymään pientä punaista lankaa ja rytmiä ja näköjään aamuyön imetyksen jälkeen klo 5-6 hujakoilla on äidin omaa aikaa. Silloin yleensä lajittelen puhdasta pyykkiä kaappiin ja likaista valmiiksi koneeseen, tyhjennän ja täytän tiskikonetta tai muuten vaan raivaan kämppää.
Nyt taidan hetkeksi kellahtaa perheeni viereen ennen vauvan seuraavaa ruokailua.
Ei tässä ole kerennyt paljon nettiä tai blogia vilkuilla tai edes miettiäkään. Vauva-arki on ihanaa mutta tietenkin myös aika rankkaa koska on niin paljon uuden opettelemista. Mies on aivan ihana tuki ja apu kotona, pitää kaikki lomansa ja luultavasti myös isyyslomat putkeen joten on koko kesän kotona meidän kanssa.
En ole ollut (vielä) mitenkään erityisen väsynyt, ilmeisesti hormonit pitää vielä huolen siitä että äiti vaan jaksaa ja jaksaa ja jaksaa huonommillakin yöunilla. Päiviin on alkanut löytymään pientä punaista lankaa ja rytmiä ja näköjään aamuyön imetyksen jälkeen klo 5-6 hujakoilla on äidin omaa aikaa. Silloin yleensä lajittelen puhdasta pyykkiä kaappiin ja likaista valmiiksi koneeseen, tyhjennän ja täytän tiskikonetta tai muuten vaan raivaan kämppää.
Nyt taidan hetkeksi kellahtaa perheeni viereen ennen vauvan seuraavaa ruokailua.
Ihanaa juhannusta kaikille!
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Nirppu on täällä!
Sunnuntai-aamuna noin 10 tunnin rupeaman päätteeksi meidän maailmaamme saapui pieni ihmisenalku hurjasti karjuen. Ja äiti ja isä on aivan lääpällään tämän pienen elämän edessä. Näin suurta rakkautta en ole tiennyt olevan olemassakaan, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.
Seuraavaksi työlistalla onkin miettiä että millä tyylillä aion jatkaa kirjoittelua, täällä tai muualla, josko ollenkaan. Sitä ennen en aio kirjoitella tarkemmin synnytyksestä tai muista asiaan liittyvistä aiheista. Olkoon se sitten miten tylsää tai julmaa tahansa mutta näin nyt päätin.
Seuraavaksi työlistalla onkin miettiä että millä tyylillä aion jatkaa kirjoittelua, täällä tai muualla, josko ollenkaan. Sitä ennen en aio kirjoitella tarkemmin synnytyksestä tai muista asiaan liittyvistä aiheista. Olkoon se sitten miten tylsää tai julmaa tahansa mutta näin nyt päätin.
perjantai 10. kesäkuuta 2011
Kuulumisia
Selvisin räkätaudista ilman punkteerausta. Siitä olin todella helpottunut! Seuraavaksi mies sairastui mutta omaan tyyliinsä oli vaan pari päivää kipeä ja sitten taas täysin terve. Kerkesin kyllä jo pelätä pahinta että Nirppu syntyisi tietenkin juuri kun mies olisi kipeimmillään mutta onneksi ei.
Iltaisin supistelee jo ihan mukavasti ja öisin polttelee selkää mutta se polte loppuu yleensä siinä vaiheessa kun joudun nousemaan vessaan. Olo ei ole mitenkään erityisen tukala helteestäkään huolimatta, kiitos ostamieni isojen tornituulettimien, mutta kyllähän tällainen "no jokohan sitä ensi yönä tulisi lähtö kun niin lupaavasti supistelee?" alkaa jo vähän kiristämään.
Muutama päivä sitten pöksyyn oli lirahtanut jotain nestemäistä aika isostikin niin että shortsitkin oli märät, huomasin asian kun kävin vessassa mutta sen jälkeen ei ole vastaavaa käynyt. Soitin silloin sairaalaan kätilölle joka käski vain vaihtamaan puhtaat alushousut (noh, kiitos neuvosta... :D ) ja laittamaan terveyssiteen ja tarkkailemaan tilannetta jos side kastuisi pian uudestaan mutta mitään ei sitten tosiaan tapahtunut enää sen jälkeen.
Sairaalalaukut on kuitenkin pakattu ja nostettu eteiseen, turvakaukalon telakka on asennettu autoon ja mies vielä vuorasi etupenkin pyyhkeellä. Joten valmiina ollaan!
Iltaisin supistelee jo ihan mukavasti ja öisin polttelee selkää mutta se polte loppuu yleensä siinä vaiheessa kun joudun nousemaan vessaan. Olo ei ole mitenkään erityisen tukala helteestäkään huolimatta, kiitos ostamieni isojen tornituulettimien, mutta kyllähän tällainen "no jokohan sitä ensi yönä tulisi lähtö kun niin lupaavasti supistelee?" alkaa jo vähän kiristämään.
Muutama päivä sitten pöksyyn oli lirahtanut jotain nestemäistä aika isostikin niin että shortsitkin oli märät, huomasin asian kun kävin vessassa mutta sen jälkeen ei ole vastaavaa käynyt. Soitin silloin sairaalaan kätilölle joka käski vain vaihtamaan puhtaat alushousut (noh, kiitos neuvosta... :D ) ja laittamaan terveyssiteen ja tarkkailemaan tilannetta jos side kastuisi pian uudestaan mutta mitään ei sitten tosiaan tapahtunut enää sen jälkeen.
Sairaalalaukut on kuitenkin pakattu ja nostettu eteiseen, turvakaukalon telakka on asennettu autoon ja mies vielä vuorasi etupenkin pyyhkeellä. Joten valmiina ollaan!
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Järrrrkyttävä räkätauti!
Mikä lie hyppykuppa tähän loppumetreille sitten vielä iski mutta olen maannut viikon aivan kauheassa räkätaudissa sängynpohjalla! Alkoi parin päivän kurkkukivulla ja pää oli heti aivan tukossa. Seuraavaksi oli pari pelkkää tukkoista päivää kunnes alkoi kauhea yskä. Yskänkohtaus loppuu vasta siihen kun haukon happea ja oksennus meinaa lentää. :(
Olen hoitanut flunssaa panadolilla, huuhtelemalla poskionteloita nenäkannulla, lepäämällä, nauttimalla paljon nesteitä ja vitamiineja, höyryhengittämällä, juomalla lämmintä hunajavettä ja niistämällä aivoni pihalle. Vaan ei auta, kauhea paine päässä ja röörit aivan tukkeessa.
Varasin perjantaiksi ajan poskionteloiden punkteeraukseen, tällä hetkellä kropassani ei ole tosiaankaan niin paljon voimaa että uskoisin selviäväni synnytyksestä. Joten toivottavasti Nirppu vielä pysyttelee kolossaan kunnes äippä saa itsensä terveeksi!
Olen hoitanut flunssaa panadolilla, huuhtelemalla poskionteloita nenäkannulla, lepäämällä, nauttimalla paljon nesteitä ja vitamiineja, höyryhengittämällä, juomalla lämmintä hunajavettä ja niistämällä aivoni pihalle. Vaan ei auta, kauhea paine päässä ja röörit aivan tukkeessa.
Varasin perjantaiksi ajan poskionteloiden punkteeraukseen, tällä hetkellä kropassani ei ole tosiaankaan niin paljon voimaa että uskoisin selviäväni synnytyksestä. Joten toivottavasti Nirppu vielä pysyttelee kolossaan kunnes äippä saa itsensä terveeksi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)