Viime viikolla tapasin lähiesimiestäni ja hänen esimiestään sairauslomani päättymisen jälkeen ja kun tuli puhetta työjärjestelyistä ensi vuoden osalta niin koin reilummaksi heti kertoa että olen toukokuun alussa jäämässä äitiysvapaalle.
Tämän viikon tiistaina sitten pukeuduinkin tavallisiin vaatteisiin töihin eikä mennyt tosiaan kauan kun asia oli julkinen. Toisaalta helpotti tulla työkavereille kaapista ulos ja kertoa raskaudesta mutta toisaalta mieleeni hiipi vielä pelko että nyt niin moni ihminen tietää siitä ja apua jos kaikki ei menekään hyvin! Mutta tässä vaiheessa en voi sille enää itse mitään, asiat etenee omalla painollaan. Ihanan vastaanoton sain kyllä, ihmiset onnitteli iloisena ja kyseli kovasti miten on mennyt ja ihasteli tilannetta. :)
Ja nyt kun asia on ollut esillä niin olen kuullut että asiaa olikin jo heti viime viikolla työhön paluuni jälkeen spekuloitu ja arvuuteltu vatsani koon takia vaikka yritinkin parhaani mukaan peitellä kumpua. Eräs työkaveri, joka on ollut meillä vasta kesästä lähtien, onneksi lohdutti että joutui itse aiemmassa työpaikassaan kertomaan raskaudestaan 9. viikolla odottaessaan esikoistaan koska vatsa oli jo ollut niin selkeästi kasvanut. Huh, en ehkä olekaan ihan friikki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti