50-senttisiä bodeja euron kpl
50-senttisiä puolipotkuhousuja euron kpl
Hauskat kuvat edellisissä bodeissa :)
Velourtakki ja -potkupuku 2 euroa kpl
Uusi luomupuuvillainen neuleasu, 70 cm ~12 euroa
perjantai 25. helmikuuta 2011
Vaatehankintoja kuvina
Vaatteet on pääasiassa hankittu kirpputoreilta, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta joissa merkintä uusi. En muista enää kaikkien kirppisostosten hintoja mutta hintahaarukka on ollut noin 1-4 euroa /kpl.
Hauskat kuvat edellisissä bodeissa :)
Hauskat kuvat edellisissä bodeissa :)
torstai 24. helmikuuta 2011
Poskionteloiden punkteeraus [eritevaroitus herkille]
Jouduin kuin jouduinkin eilen tuohon kauhulla pelkäämääni toimenpiteeseen (hemmetin netti kun olin onnistunut säikyttämään itseni puolikuoliaaksi lukemalla muiden kokemuksia punteerauksesta!) koska poskiontelotulehdus ei ollut antibiootilla hellittänyt ja odottajille ei kovin montaa lääkekuuria kirjoiteta.
Onneksi ihana mies pääsi lähtemään vaimonsa tueksi koska olin tosiaan niin kauhusta kankeana että meinasin pyörtyä sinne toimenpidehuoneeseen. Lääkärikin oli kyllä aivan ihana ja kannustava ja lupasi että toimenpide ei satu mutta mitä mä nyt sitä uskomaan kun olin lukenut ihan muuta. "Ne on niitä armeijatarinoita." totesi lääkäri kun kerroin että mulla on ihan eri tietoa asiasta.
Ja tosiaan, ei se toimenpide kyllä sattunut yhtään. Edes suolaliuoksen ruiskuttaminen nenään ei tuntunut miltään mutta se rusahdus! Siinä kohtaa meinasi tältä odottajalta oikeasti tajua mennä kun kuulin korvissani sen kaamean rusahduksen kun piikki meni nenäontelosta läpi. Lääkäri kehoitti hengittämään rauhallisesti suun kautta etten pyörry ja mies paijasi mua koko toimenpiteen ajan selästä ja jutteli mukavia. Rakas! <3
Mitään välitöntä helpotuksen tunnetta en kokenut koska nenästä ei tullut juurikaan limaa ulos siinä toimenpiteen yhteydessä, illalla vasta alkoi niistäminen tuottamaan tulosta ja niistinkin kunnon satsit verensekaista limamönjää pitkin iltaa. Toivoa sopii siis että tuo yksi kerta riittää, vaikka lähettävä lääkäri kirjoittikin varmuudeksi kolme kertaa. Toimenpiteen suorittanut lääkäri kyllä suositteli lämpimästi että jos synnytyksen aikaan nenä on kovasti tukossa niin menisin vielä uudelleen tuohon punkteeraukseen koska synnyttäminen on kuulemma hieman helpompaa ja miellyttävämpää kun nenä on auki? Täytyypä siis katsoa vieläkö tuo kamaluus on edessä.
Onneksi ihana mies pääsi lähtemään vaimonsa tueksi koska olin tosiaan niin kauhusta kankeana että meinasin pyörtyä sinne toimenpidehuoneeseen. Lääkärikin oli kyllä aivan ihana ja kannustava ja lupasi että toimenpide ei satu mutta mitä mä nyt sitä uskomaan kun olin lukenut ihan muuta. "Ne on niitä armeijatarinoita." totesi lääkäri kun kerroin että mulla on ihan eri tietoa asiasta.
Ja tosiaan, ei se toimenpide kyllä sattunut yhtään. Edes suolaliuoksen ruiskuttaminen nenään ei tuntunut miltään mutta se rusahdus! Siinä kohtaa meinasi tältä odottajalta oikeasti tajua mennä kun kuulin korvissani sen kaamean rusahduksen kun piikki meni nenäontelosta läpi. Lääkäri kehoitti hengittämään rauhallisesti suun kautta etten pyörry ja mies paijasi mua koko toimenpiteen ajan selästä ja jutteli mukavia. Rakas! <3
Mitään välitöntä helpotuksen tunnetta en kokenut koska nenästä ei tullut juurikaan limaa ulos siinä toimenpiteen yhteydessä, illalla vasta alkoi niistäminen tuottamaan tulosta ja niistinkin kunnon satsit verensekaista limamönjää pitkin iltaa. Toivoa sopii siis että tuo yksi kerta riittää, vaikka lähettävä lääkäri kirjoittikin varmuudeksi kolme kertaa. Toimenpiteen suorittanut lääkäri kyllä suositteli lämpimästi että jos synnytyksen aikaan nenä on kovasti tukossa niin menisin vielä uudelleen tuohon punkteeraukseen koska synnyttäminen on kuulemma hieman helpompaa ja miellyttävämpää kun nenä on auki? Täytyypä siis katsoa vieläkö tuo kamaluus on edessä.
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Hankintoja Nirpulle
tiistai 22. helmikuuta 2011
Vaivojen määrä on vakio
Selkä on pysynyt aika hyvin nyt kunnossa vaikka sairaana olenkin joutunut makoilemaan aika paljon mikä ei ole kovin hyväksi selälleni. Sen sijaan häntäluu vihoittelee jo oikein kunnolla. Eilen en meinannut päästä autoon ja autosta ylös kun sattui niin kovasti, ihan kyynel meinasi pusertua silmäkulmaan siinä punnertaessa. Onneksi mies riensi apuun auttamaan kun räpiköin penkillä kuin koppakuoriainen selällään..
Flunssan oireista en jaksa edes aloittaa. Tänään olen menossa uudelleen lääkäriin ja pahoin pelkään että joudun poskionteloiden punkteeraukseen. Ei auta enää nenäkannulla huuhteleminen tähän päänsärkyyn, ihan hampaissa asti särkee naamaa.
Pari kertaa on myös koirien ulkoiluttaminen keskeytynyt todella repivien alavatsakipujen takia. Varmaan yhdistelmä raskaus, liukas keli ja koirien hihnassa repiminen ei nyt enää sovi meikäläisen kropalle. Mies yritti eilen illalla ehdottaa koirien viemistä anopille hoitoon loppuraskauden ajaksi ettei hän joudu niitä yksin hoitamaan koko aikaa mutta saatuaan raivoisan vaimon silmilleen totesi itsekin että huono idea yrittää erottaa minua ja koiria.
Kaikista vaivoista huolimatta nautin jokaisesta hetkestä. Olen niin onnellinen saadessani kokea tämän raskauden, jota oli odotettu niin monta vuotta. Oli aikoja jolloin ajatus edes raskauden mahdollisuudesta ei olisi voinut olla kauempana elämästäni. Olin jo aivan varma että kaikki muut kyllä raskautuu mutta me ei sitten millään. Ja nyt olen kuitenkin aivan varma että näin tämän kaiken piti mennäkin, juuri tämän lapsen pitääkin tulla meille!
Flunssan oireista en jaksa edes aloittaa. Tänään olen menossa uudelleen lääkäriin ja pahoin pelkään että joudun poskionteloiden punkteeraukseen. Ei auta enää nenäkannulla huuhteleminen tähän päänsärkyyn, ihan hampaissa asti särkee naamaa.
Pari kertaa on myös koirien ulkoiluttaminen keskeytynyt todella repivien alavatsakipujen takia. Varmaan yhdistelmä raskaus, liukas keli ja koirien hihnassa repiminen ei nyt enää sovi meikäläisen kropalle. Mies yritti eilen illalla ehdottaa koirien viemistä anopille hoitoon loppuraskauden ajaksi ettei hän joudu niitä yksin hoitamaan koko aikaa mutta saatuaan raivoisan vaimon silmilleen totesi itsekin että huono idea yrittää erottaa minua ja koiria.
Kaikista vaivoista huolimatta nautin jokaisesta hetkestä. Olen niin onnellinen saadessani kokea tämän raskauden, jota oli odotettu niin monta vuotta. Oli aikoja jolloin ajatus edes raskauden mahdollisuudesta ei olisi voinut olla kauempana elämästäni. Olin jo aivan varma että kaikki muut kyllä raskautuu mutta me ei sitten millään. Ja nyt olen kuitenkin aivan varma että näin tämän kaiken piti mennäkin, juuri tämän lapsen pitääkin tulla meille!
maanantai 21. helmikuuta 2011
Täällä edelleen!
Tautia on nyt kestänyt 2,5 viikkoa ja edelleen olen kipeänä. Viime viikon pidin kuitenkin jo aiemmin sovittua talvilomaa vaikka mies maanitteli menemään uudelleen lääkäriin etten tuhlaisi lomapäiviä sairasteluun. Olin kuitenkin sen verran tsemppi (ja lainkuuliainen nössö..) että koska halusin käyttää talviloman kauppoja kiertelemällä mielessäni Nirpun huoneen sisustaminen niin en tohtinut hakea lisää sairaslomaa etten olisi joutunut potemaan huonoa omatuntoa sairaslomalla kaupoissa vellomisesta. Talvilomalla kun voi ihan eri tavalla kierrellä kaupoissa vaikka tauti vielä olikin päällä...
Ollaan päädytty sisustamaan Nirpun huone aika vaaleaksi jossa tehostevärinä pääasiassa limenvihreä ja yhden ison kangastaulun teen kirkkailla väreillä kuvioidusta kankaasta styroksipalalle.
Ollaan tehty paljon muitankin hankintoja, tällä hetkellä meillä on jo:
-ukin rakkaudella tekemä kehto
-yhdistelmävaunut
-turvakaukalo ja isofix-telakka autoon
-kesäpussi turvakaukaloon, saman pussin saa avattuna leikkialustaksi ja niputettuna makuupussiksi
-hoitopöytä ja kaksi hoitoalustaa joista toinen menee kylppäriin pesukoneen päälle
-kylpyamme ja kuminen kylpytuki ammeen pohjalle
-sitteri
-lipasto vauvanvaatteille
-erinäinen määrä bodeja ja potkupukuja sekä noin 20 kpl kestovaippoja
Maha on kasvanut kovasti ja Nirppu liikkuu todella aktiivisesti. Iltaisin suurinta hupia on katsella kuinka masu pomppii ja venyy pienten potkujen ansiosta. Mies kommunikoi hellästi lapsensa kanssa hieromalla mahan päältä saaden hetken päästä vastaukseksi napakan potkun käteensä. :)
Ollaan päädytty sisustamaan Nirpun huone aika vaaleaksi jossa tehostevärinä pääasiassa limenvihreä ja yhden ison kangastaulun teen kirkkailla väreillä kuvioidusta kankaasta styroksipalalle.
Ollaan tehty paljon muitankin hankintoja, tällä hetkellä meillä on jo:
-ukin rakkaudella tekemä kehto
-yhdistelmävaunut
-turvakaukalo ja isofix-telakka autoon
-kesäpussi turvakaukaloon, saman pussin saa avattuna leikkialustaksi ja niputettuna makuupussiksi
-hoitopöytä ja kaksi hoitoalustaa joista toinen menee kylppäriin pesukoneen päälle
-kylpyamme ja kuminen kylpytuki ammeen pohjalle
-sitteri
-lipasto vauvanvaatteille
-erinäinen määrä bodeja ja potkupukuja sekä noin 20 kpl kestovaippoja
Maha on kasvanut kovasti ja Nirppu liikkuu todella aktiivisesti. Iltaisin suurinta hupia on katsella kuinka masu pomppii ja venyy pienten potkujen ansiosta. Mies kommunikoi hellästi lapsensa kanssa hieromalla mahan päältä saaden hetken päästä vastaukseksi napakan potkun käteensä. :)
lauantai 12. helmikuuta 2011
Pip!
Pieni elonmerkki tännekin blogiin..
Vuosisadan pahin flunssa on kaatanut minut ja pari päivää myöhemmin mieheni vuodepotilaiksi jo viikoksi ja toipuminen on ollut hidasta. Itse sain ensin kotihoito-ohjeeksi vain höyryhengitystä, lepoa ja juoda paljon nesteitä. Näillä konstein olo vaan paheni ja torstaina uuden lääkärikäynnin jälkeen sain antibioottikuurin koska poskiontelotulehdus on mennyt niin pahaksi että se tuskin ilman lääkitystä olisi alkanut parantumaan.
Miehellä kuume pamahti melkein heti 40-asteeseen mutta testien mukaan kyse on vaan viruksesta eikä possunuhasta tai influenssasta. Lääkkeillä miehen kuume laskee jonnekin 37-asteen tuntumaan mutta nousee taas lääkkeen vaikutuksen lakatessa korkealle.
Nirpulla tuntuu kuitenkin kaikki olevan hyvin ja se on tietenkin pääasia. Torstaina kävin ennen lääkäriä neuvolassa ja kuulumiset oli sairastelusta huolimatta hyvät, pissa oli puhdas, verenpaineet hyvät 121/80 ja hemoglobiini edelleen käsittämättömän korkea 139 eli ei onneksi vielä lisäraudan tarvetta vaikka terkkari sanoi että se on erittäin yleistä tässä vaiheessa että hb on laskenut.
Kohdunpohjankorkeus on 19 cm, Nirpun sykkeet 145 ja liikkeet ++. Varasimme samalla aikaa perhevalmennukseen joka alkaa huhtikuun alkupuolella ja pidetään neljänä peräkkäisenä torstaina. Jännää!
Vuosisadan pahin flunssa on kaatanut minut ja pari päivää myöhemmin mieheni vuodepotilaiksi jo viikoksi ja toipuminen on ollut hidasta. Itse sain ensin kotihoito-ohjeeksi vain höyryhengitystä, lepoa ja juoda paljon nesteitä. Näillä konstein olo vaan paheni ja torstaina uuden lääkärikäynnin jälkeen sain antibioottikuurin koska poskiontelotulehdus on mennyt niin pahaksi että se tuskin ilman lääkitystä olisi alkanut parantumaan.
Miehellä kuume pamahti melkein heti 40-asteeseen mutta testien mukaan kyse on vaan viruksesta eikä possunuhasta tai influenssasta. Lääkkeillä miehen kuume laskee jonnekin 37-asteen tuntumaan mutta nousee taas lääkkeen vaikutuksen lakatessa korkealle.
Nirpulla tuntuu kuitenkin kaikki olevan hyvin ja se on tietenkin pääasia. Torstaina kävin ennen lääkäriä neuvolassa ja kuulumiset oli sairastelusta huolimatta hyvät, pissa oli puhdas, verenpaineet hyvät 121/80 ja hemoglobiini edelleen käsittämättömän korkea 139 eli ei onneksi vielä lisäraudan tarvetta vaikka terkkari sanoi että se on erittäin yleistä tässä vaiheessa että hb on laskenut.
Kohdunpohjankorkeus on 19 cm, Nirpun sykkeet 145 ja liikkeet ++. Varasimme samalla aikaa perhevalmennukseen joka alkaa huhtikuun alkupuolella ja pidetään neljänä peräkkäisenä torstaina. Jännää!
sunnuntai 6. helmikuuta 2011
Osteopaatilla
Perjantaina lähdin töistä hieman aiemmin ja ajelin osteopaatin pakeille. Jännitti hieman mutta osteopaatti oli tosi mukava mies ja sai minut heti rentoutumaan. Tehtiin alkuhaastattelu, kerroin aiemmista ja nykyisistä selkävaivoista ja seuraavaksi osteopaatti tutki mun rankaa ja liikkuvuutta ja totesi että mitään rakenteellista vikaa ei näyttäisi olevan vaan kivut johtuu lukossa olevista lihaksista ja pehmytkudoksista ja verenkiertohäiriöistä ja että niitä olisi helppo ja ihan nopeata alkaa auttamaan. Mannaa meikäläisen korville!
Kävin selälleni pöydälle makaamaan ja osteopaatti vielä tutki kuinka korkealle jalka nousee kun sen suoraan pystysuunnassa nosti ylös ja totesi että oikeassa jalassa takareiden joku pitkä lihas on niin kireänä että oikeassa jalassa varpaat osoittaa ihan vinoon oikealle kun makaan rentona selälläni. Osteopaatti vielä käänteli jalkoja polvista ja nilkoista ääriasentoihin ja sitten ruvettiin hommiin.
Menin ensin kylkiasentoon vasemmalle kyljelleni ja osteopaatti kävi oikean takareiden kimppuun. Etsi sieltä kipupisteitä ja oikein mojovan säteilevän pisteen löydettyään manipuloi pistettä ja hetken päästä tuntuikin ihan kun jännittynyt lihas alkoi antamaan periksi ja lämmin tunne virtasi lihakseen kun se rentoutui ja kipu hellitti. Sillä tavalla se eteni pakarasta lonkalle ja pitkälle yläselkään etsien niitä pahimpia kipupisteitä joita hoiti. Sama toistettiin toisella kyljellä maatessa paitsi että ne kipupisteet löytyi siltä puolelta enemmän selästä.
Häntäluukin sai oman osansa hoidosta koska sinne häntäluun päähän on kuulemma kiinnittyneenä paljon kohdunpohjan lihaksia ja hitto että se olikin kipeänä. Mulla on häntäluu murtunut joskus 18-vuotiaana ja osteopaatti sanoi että sen häntäluun pään tuntee selvästi sormillaan että on luutunut aika vinoon ja koukkuun sisäänpäin. Ei kuulosta hyvältä alatiesynnytystä ajatellen mutta en murehdi sitä vielä... Osteopaatti lupasi että siihenkin voi jonkunlaista apua antaa että nivelet löystyisi sen verran enemmän että lantio mahtuisi antamaan periksi ilman että häntäluu mahdollisesti murtuisi uudelleen.
Jänniä havaintoja osteopaatti teki kun käsitteli mua, kävin vielä selinmakuulle jossa se lämmitteli mun hartioita vatvomalla käsiä olkapäistä ja mobilisoimalla lapaluita ja totesi yhdessä kohtaa hoitaessaan että mulla taitaa olla migreenitaipumusta johon vastasin myöntävästi. Ja kysyi että olenko vasen- vai molempikätinen johon totesin että kirjoitan oikealla kädellä mutta kaiken muun teen vasemmalla kädellä ja osteopaatti siihen totesi että sen kyllä huomaa hartioista.
Sain kotihoito-ohjeita ja osteopaatti totesi että niillä pääsen niin hyvin alkuun ja pärjään pidempäänkin, ellei tule sitten jotain uusia kipuja kuten häpyliitoskipuja jolloin voisin varata uuden ajan uusiin ohjeistuksiin. Hänen mielestään mun on turha mennä mihinkään sarjahoitoon jos vaan mitenkään suoriudun ja muistan jumpata paikkoja kotona, koska mitään rakenteellista vikaa tai poikkeamaa ei kerran löytynyt vaan kivut johtuu niin selkeästi jumissa olevista lihaksista joissa verikään ei enää kierrä. Jumppaliikkeet on sen sorttisia että ne pumppaa lihaksiin verta ja sitä kautta rentouttaa kireitä ja kipeitä lihaksia.
Kaiken kaikkiaan siis mukava kokemus ja itseäni ainakin miellytti tuo ettei heti oltu tarjoamassa mitään 10 kerran sarjahoitoa vaan asiakkaan rahojen takia.
Kävin selälleni pöydälle makaamaan ja osteopaatti vielä tutki kuinka korkealle jalka nousee kun sen suoraan pystysuunnassa nosti ylös ja totesi että oikeassa jalassa takareiden joku pitkä lihas on niin kireänä että oikeassa jalassa varpaat osoittaa ihan vinoon oikealle kun makaan rentona selälläni. Osteopaatti vielä käänteli jalkoja polvista ja nilkoista ääriasentoihin ja sitten ruvettiin hommiin.
Menin ensin kylkiasentoon vasemmalle kyljelleni ja osteopaatti kävi oikean takareiden kimppuun. Etsi sieltä kipupisteitä ja oikein mojovan säteilevän pisteen löydettyään manipuloi pistettä ja hetken päästä tuntuikin ihan kun jännittynyt lihas alkoi antamaan periksi ja lämmin tunne virtasi lihakseen kun se rentoutui ja kipu hellitti. Sillä tavalla se eteni pakarasta lonkalle ja pitkälle yläselkään etsien niitä pahimpia kipupisteitä joita hoiti. Sama toistettiin toisella kyljellä maatessa paitsi että ne kipupisteet löytyi siltä puolelta enemmän selästä.
Häntäluukin sai oman osansa hoidosta koska sinne häntäluun päähän on kuulemma kiinnittyneenä paljon kohdunpohjan lihaksia ja hitto että se olikin kipeänä. Mulla on häntäluu murtunut joskus 18-vuotiaana ja osteopaatti sanoi että sen häntäluun pään tuntee selvästi sormillaan että on luutunut aika vinoon ja koukkuun sisäänpäin. Ei kuulosta hyvältä alatiesynnytystä ajatellen mutta en murehdi sitä vielä... Osteopaatti lupasi että siihenkin voi jonkunlaista apua antaa että nivelet löystyisi sen verran enemmän että lantio mahtuisi antamaan periksi ilman että häntäluu mahdollisesti murtuisi uudelleen.
Jänniä havaintoja osteopaatti teki kun käsitteli mua, kävin vielä selinmakuulle jossa se lämmitteli mun hartioita vatvomalla käsiä olkapäistä ja mobilisoimalla lapaluita ja totesi yhdessä kohtaa hoitaessaan että mulla taitaa olla migreenitaipumusta johon vastasin myöntävästi. Ja kysyi että olenko vasen- vai molempikätinen johon totesin että kirjoitan oikealla kädellä mutta kaiken muun teen vasemmalla kädellä ja osteopaatti siihen totesi että sen kyllä huomaa hartioista.
Sain kotihoito-ohjeita ja osteopaatti totesi että niillä pääsen niin hyvin alkuun ja pärjään pidempäänkin, ellei tule sitten jotain uusia kipuja kuten häpyliitoskipuja jolloin voisin varata uuden ajan uusiin ohjeistuksiin. Hänen mielestään mun on turha mennä mihinkään sarjahoitoon jos vaan mitenkään suoriudun ja muistan jumpata paikkoja kotona, koska mitään rakenteellista vikaa tai poikkeamaa ei kerran löytynyt vaan kivut johtuu niin selkeästi jumissa olevista lihaksista joissa verikään ei enää kierrä. Jumppaliikkeet on sen sorttisia että ne pumppaa lihaksiin verta ja sitä kautta rentouttaa kireitä ja kipeitä lihaksia.
Kaiken kaikkiaan siis mukava kokemus ja itseäni ainakin miellytti tuo ettei heti oltu tarjoamassa mitään 10 kerran sarjahoitoa vaan asiakkaan rahojen takia.
keskiviikko 2. helmikuuta 2011
Osteopaatille käy odottajan tie
Pepen vinkistä tutustuin osteopatia-aiheeseen selkäkipujen helpotuksena ja tutkailin netistä meidän suunnalla toimivien osteopaattien tarjontaa. Jätin eilen soittopyynnön yhteen paikkaan jossa on erikoistuttu nimenomaan odottajien selkäkipuihin ja illalla mukavan kuuloinen nainen soittikin takaisin. Hän on itse kovin varattu seuraavat viikot ilta-aikaan mutta suositteli lämpimästi oppipoikaansa joka on juuri erikoistumassa aiheeseen. Sain ajan perjantaiksi ja odotukset on odottavat ja aika korkealla että saisin tuosta avun. Kiitos vielä Pepelle vinkistä! :)
Särkylääkkeitä otin kuurina viime viikosta lähtien mutta nyt pariin päivään en ole enää lääkettä ottanut koska en huomannut kertakaikkiaan mitään helpotusta kivuissa.
Yöt saan aika hyvin nukuttua kun ystävän vinkistä ostin jo imetystyynyn jonka kanssa saan torpattua itseni kyljelleen aika tukevaan asentoon niin että lantio ja alaselkä on suht suorassa ja liikkumatta. Aamuisiin lonkkakipuihin tuo ei kuitenkaan auta mutta se on kai nyt vaan kestettävä.
Ollaan taas kierrelty kirppiksiä ja huuto.netistä olen ostellut jo kestovaippoja. Esittelen ostoksia kuvien kera kun selkä on vähän parempi että jaksaa työpäivän jälkeen vielä hetken istua paikallaan.
Särkylääkkeitä otin kuurina viime viikosta lähtien mutta nyt pariin päivään en ole enää lääkettä ottanut koska en huomannut kertakaikkiaan mitään helpotusta kivuissa.
Yöt saan aika hyvin nukuttua kun ystävän vinkistä ostin jo imetystyynyn jonka kanssa saan torpattua itseni kyljelleen aika tukevaan asentoon niin että lantio ja alaselkä on suht suorassa ja liikkumatta. Aamuisiin lonkkakipuihin tuo ei kuitenkaan auta mutta se on kai nyt vaan kestettävä.
Ollaan taas kierrelty kirppiksiä ja huuto.netistä olen ostellut jo kestovaippoja. Esittelen ostoksia kuvien kera kun selkä on vähän parempi että jaksaa työpäivän jälkeen vielä hetken istua paikallaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)