Lapsettomuus ei ole ollut tosiaankaan mikään helppo tie enkä ole aiheesta pystynyt kertomaan kuin muutamille läheisille kasvotusten. Siksi ajatus anonyymin blogin pitämisestä tuntui hyvältä kun selvisi että olen kaikkien näiden vuosien jälkeen raskaana. Halusin paikan missä voin rauhassa purkaa päätäni ja saada ehkä parhaassa tapauksessa jopa vertaistukea. Olen kuitenkin kertonut blogista muutamalle läheiselleni jotka on aiheesta muutenkin tiennyt mutta nyt minulla on ollut jo jonkun aikaa muutamien kommenttien ja parin muun vihjeen perusteella syytä epäillä että tieto blogista ja todellisesta henkilöllisyydestäni on ehkä levinnyt laajemmalle kuin olisin halunnut.
En tiedä, olisin vain halunnut itse päättää ketkä tästä erittäin henkilökohtaisesta asiasta saisi tietää ja lukisi blogiani, mutta enää se ei ole mahdollista ja tunnen että minua on jollain tavalla loukattu. Ja se valitettavasti vaikuttaa kirjoittamisintooni jonka olette ehkä jo huomannutkin. En pidä ajatuksesta että kirjoituksiani ikään kuin tarkkaillaan salaa taka-alalta ja asioista juorutaan eteenpäin tai niitä spekuloidaan muualla ilman että tullaan reilusti kertomaan että tiedetään tästä. Ehkä joidenkin mielestä voi olla vaikea käsittää lapsettomuuden aiheuttamaa tuskaa ja sitä kuinka henkilökohtaisesta asiasta siinä on kyse. Omalla kohdallani se on kuitenkin asia jossa olisin toivonut hienotunteisuutta osakseni. Vaikka olenkin tällä hetkellä onnellisesti raskaana niin tuo tuska ja suru on silti edelleen erittäin lähellä. Olen tuumannut että onko laittamistani kuvista muka voinut joku tuttu päätellä kuka olen vai kuinka tässä näin pääsi käymään?
Ja samaan aiheeseeen kerron, että kommenttien osalta olen ottanutkin jo aiemmin käyttöön osittaisen tsekkauksen, yli 7 päivää vanhoihin teksteihin kommentit kulkee seulan kautta. Jostain syystä ikävähköt anonyymit kommentoijat kommentoivat vain vanhempiin kirjoituksiin. Onko Suomen pitkä ja pimeä talvi ajanut kommentoijat jo raskausblogeihin vinoilemaan, se on surullista.
Tuumin blogin asettamista vain kutsuttujen lukijoiden luettavaksi mutta ajatuksena surettaa että joutuisin tekemään niin. En siis tosiaan tiedä mitä teen, kommentteja olisi ainakin kiva kuulla?
4 vuotta bloganneena voin sanoa, että on täysin turhaa pistää blogiaan nettiin ja jakaa syvinmpiä salaisuuksia, jos niitä ei oikeasti haluakaan jakaa. Blogit eivät ole mikään anonyymi päiväkirja, missä voi päättää ketkä lukee ellei blogia lukitse ja valitse itse lukijoita. Milloin tietenkin jää se vertaistuki saamatta mitä varten jossain määrin varmaan kirjoitat?
VastaaPoistaOn turha loukkaantua, että ihmisiä, tuttuja, kiinnostaa kurkata mitä sinulle kuuluu ja se ei kyllä ole minkään rajan yli menemistä jos blogisi on julkinen. Sinä päätät, välitätkö siitä vai et. Sitä paitsi eikö se ole sitten ole yksityisyyden loukkaamista tms, että esim minä, täysin tuntematon ihminen, käyn täällä lukemassa juttujasi etkä voi tietää yhtään millä mielellä.
Ymmärrän kyllä että se kirpaisee kun sen tajuaa, mutta eikös se ole ollut selvä peli alusta lähtien. Julkinen saa julkisuutta, yksityinen ei. Itselle tuo sama tilanne lävähti silmille, kun edellisen blogin tiimoilt ihmiset tunnistivat kadulla, täysin minulle vieraat ihmiset. Olen nyt sulkenut sen blogin ja aloittanut tämän uuden, ihan omilla kasvoillani, mutta niin etten jaa kaikkea sitä mitä en halua muiden tietävän. Sillä ihmisiä ne tuntemattomatkin blogin lukijat ovat siinä missä tututkin.
Elsa, kirjoitin ehkä jotenkin epäselvästi mutta lähinnä itseäni harmittaa se että jos joku tuttu tätä blogia lukee (syystä tai toisesta) niin ei ole voinut asiasta minulle reilusti kertoa mutta on kuitenkin puinut asiaa eteenpäin jonkun kolmannen osapuolen kanssa ja asia kantautuu sitä kautta korviini. En vain halua joutua säälittelyn kohteeksi tilanteeni takia.
VastaaPoistaSe ei ole mielestäni reilua, vaikka kai sekin olisi sitten pitänyt ottaa huomioon kun blogia perustin. Myöhäistä se on kai sitten rypistellä kun kakka on jo housussa. Vai?
Onhan se ikävää, mutta elämässä on paljon epämiellyttäviä asioita, eikä aina voi voittaa. Sääli sinänsä, koska minä todella pidän tästä blogista ja haluaisin sitä jatkossakin lukea. :)
VastaaPoistaHmm...Minusta tuo Elsan kommentti oli kyllä ehkä asiaa, mutta tapaa esittää se voisi kyllä miettiä tarkemmin. Mutta aivan samaa mieltä en kyllä ole. Minun mielestäni olisi asiallista kertoa, jos on tunnistanut jonkun blogistin tutuseen ja että käy lukemassa tämän blogia. Minäkään en siksi kirjoita kasvoillani, ettei moni joka tietää minut, osaisi minua tunnistaa. Todellakin toivoisin, että minullekin tultaisiin kertomaan, jos minut on tunnistettu. Asia voisi sinunkin kohdallasi olla aivan toinen, jos ne tutuiksi kuvittelemasi henkilöt tulisivat julki sinulle ja esittäisivät esim. sympatiansa lapsettomuuttasi kohtaan. Minuakaan ei haittaisi "blogata tutuille", jos he tulisivat avoimesti siitä kertomaan. Mutta "selän takana" jutustelu ja varsinkin ikävät kommentit eivät saisi minuakaan hyvälle mielelle.
VastaaPoistaYmmärrän oikein hyvin tarpeesi jakaa tuo asia muidenkin, kuin mahd. päiväkirjasi kanssa. Vertaistuen merkityksestä kyllä tiedetään enkä ymmärrä miksei sitä saisi hakea julkisesta blogista..? Jos haluaa pysytellä anonyyminä ja kertoa syvimmistä tunteistaan, en näe siinä mitään outoa tai pahaa. Mielestäni tuntemattomien ihmisten neg. mielipiteet asioistasi eivät ole niin loukkaavia, kuin tuttujen. Ainakin minä ajattelen niin, että ne niiden tuttujen selän takana puhumine ja asioiden levitteleminen satuttaisi paljon enemmän. Mitä sillä on väliä mihin ne tuntemattomat asioistasi kertoilevat? Koska eiväthän he edes tiedä, että kenestä puhuvat. Mutta ne tutut tietävät ja tekevät tietoisesti väärin puhellessaan aisioistasi ympäri kyliä. Silloin asiat kantautuvat sellaisiin korviin, joihin niitä ei halua. En tiedä ymmärrätkö mitä sepustan, on niin vaikeaa pukea sanoiksi kaikki mitä miettii :) Eikä minua kyllä tuntemattoman bligini lukijan ikävä kommentti satuttaisi läheskään niin paljon, kuin että osaisin arvella sen tulevan joltakulta tutultani! On eri asia kurkata toisen kuulumisia, kuin levitellä niitä innoissaan kaikille ja jättää ikäviä kommentteja. Mielestäni hyvällä käytökselläkin on raaminsa. Jos hoksaa lukevansa tutun blogia, voi siitä vinkata toiselle yhteislle tutulle, toki. Mutta mielestäni on väärin ja erittäin huonoa käytöstä alkaa levitellä juoruna lukemansa tutun blogistin asioita.
Minä ehkä sinuna siirtäisin blogini salasanan taakse. Sillälailla voisit kontrolloida lukijoitasi ja kirjoittaa avoimemmin. Toki se tuntuu ikävälle... Kaiken tämän ihmeellisen (ja varmastikin karvoja nostattavan) sepustukseni tarkoituksena oli sanoa, että ymmärrän sinua oikein hyvin! =)
Vilhelmina, itse koen että tämä tilanne on hiukan enemmän kuin epämiellyttävä asia enkä aio hävetä sitä miten asian koen ja miltä minusta tuntuu. Kiva kuitenkin kuulla että blogi on ollut mieluinen. :)
VastaaPoistaKatja, luulen että ymmärsin sun pointin ja juuri samalla tavalla itsekin ajattelen. Jos joku minulle tuntematon juttelee tutuilleen että ette kuulkaa ikinä arvaa kun luen sellaisen naisen blogia joka on kärsinyt 4 vuotta lapsettomuudesta ja on nyt raskaana mutta on aivan neurottinen kaikesta että voi voi onpa vähän säälittävää ja surullista, niin ei se mua kosketa millään tasolla. Enhän saa siitä koskaan edes tietää, mutta jos joku tuttu kertoo eteenpäin että samasta asiasta mainiten kenestä on kyse niin omassa maailmassani olisi oikein ja kohtuullista kertoa asianosaiselle itselleekin. Voin sitten olla sinisilmäinen hölmö kun odotan muilta tämmöistä mutta sellainen minä vain olen.
Juuri noin minä tarkoitin! Hyvä että ymmärsit siitä romaanista :D Olen ihan samaa mieltä! Minuakin satuttaisi se paljon enemmän. Ja jokainen tosiaan loukkaantuu ihan mistä loukkaantuu, ei ole oikeaa tai väärää asiaa loukkaantua! Outoa ajatella niin. Moni tuntuu sanovan "et sä tommosesta SAA loukkaantua". Siis miten niin ei?! Kuka sen sanoo, että mistä SAA loukkaantua ja mistä ei? Eikös siihen just perustu meidän erilaisuus ja yksilöllisyys? :D
VastaaPoistaSamaa mieltä Katjan kanssa. Itsekin olen pohtinut tuota Sivuääni-blogiani. Tässä odotuksen innostuksessa kun on tullut sinne laiteltua kuviakin, joista minut voi kyllä helposti tunnistaa, vaikken kasvoja näytäkään. Kuitenkaan tietääkseni kukaan ei ole vielä tunnistanut (tai olen tästä autuaan tietämätön), joten ajattelin jatkaa vielä samalla linjalla. Vauva-arjesta en tule tuonne blogiin kirjoittelemaan, vaan sille tulee uusi foorumi.
VastaaPoistaOlen myös ollut hyvin tarkka, että en ole itse kertonut tästä blogistani kenellekään muulle kuin Miehekkeelle. Eikä Miehekekään taida tietää edes sen nimeä, tietääpä vain että jonnekin kirjoittelen. ;) Tämän linjauksen tein sen vuoksi, että vuodatan tuonne paljon muutakin, ja ne ovat sellaisia asioita joita en halua kenenkään tuttuni tai edes läheisen ystävän/sukulaisen tietävän. Toki jauhan paljon samoja asioita heidän kanssaan livenä, mutta tuonne blogiin voin kirjoittaa kaiken v*tutuksen juuri niin raa'asti kuin huvittaa, ilman että tarvitsee miettiä mitä joku siitä ajattelee tai että huolestuuko äitini/anoppini/ystäväni sanavalinnoistani (kuten live-elämässä varmasti huolestuisivat tietyissä asioissa). Ja esim. raskauden yrittäminen oli sellainen asia, jota emme kertoneet Miehekkeen kanssa yhtään kenellekään, joten sillekin tarvitsin oman väylän. Samoin tietyt raskausvaivat haluan pitää poissa läheisiltäni, etteivät he turhaan huolestuisi tai kyselisi jatkuvasti vaivoistani. Kuitenkin (kuten sinäkin, Hehku) kaipaan ajatuksilleni ja pohdinnoilleni vertaistukea. Sitä en saa, ilman että pidän blogini julkisena. Ilman tätä aspektia olisikin ihan sama kirjoitella vaikka pöytälaatikkoon. Mutta salaisella blogilla vertaistukea on hankala hakea.
Ymmärrän siis aivan täysin, miksi olet loukkaantunut noista tuttujesi juoruiluista. Mielestäni kuuluu hyvään netikettiin ilmoittaa itsestään, jos huomaa lukevansa jonkun live-elämässä tutun blogia. Tai jos nyt välttämättä haluaa salaa lukea, niin pitäisi edes turpansa kiinni ja lukemansa intiimit paljastukset mahassaan. Kai nyt kaikille on selvää, että jos joku haluaa pitää blogia anonyymisti ilman kasvojaan, niin todennäköisesti hän ei silloin halua että näitä asioita yhdistetään häneen live-elämässä tai että näitä repostellaan ympäriinsä. Ei jaksa ymmärtää miksi joku haluaa tehdä noin. (Toivottavasti tuntevat piston sydämessään!)
Tulipa pitkä kommentti, vaikka piti vain lyhyesti vastata. :D Selkeästi alkoi verenpaine nousta tuossa viimeisessä kappaleessa, heheh.
VastaaPoistaJa vielä ihan OT:
VastaaPoistaKappas, meillä on tismalleen samana päivänä neuvolalääkärikäynnit! :D
Minullekin blogi vahinkoraskaudesta oli hyvä paikka avautua ja puhua niistä ikävistäkin tunnoista. Nyt olen laittanut kasvokuvia, sillä sana blogista levisi (ei-raskaana olevien, ei-synnyttäneiden) kavereiden keskuuteen ja tuntui turhalta enää piilotellakaan. (silti vaan ihmettelen, että mitä ihmeteltävää on liitoskivuissa tai kohdunkorkeusmitassa, jollei itse haaveile lapsesta tai ole raskaana?) Ja toisaalta, enhän minä ole vain kävelevä maha.
VastaaPoistaOn ikävää, että kaverini juttelevat keskenään blogistani ja tuntemuksistani. Ja juuri se spekulointi ja vouhotus... Kai mullakin saa olla huono päivä? Ei kai kenenkään raskaus ole alusta loppuun yhtä hymyä? Kaveripiirini spekuloi, josko haluankaan olla äiti tai että olen onneton.
Olen tullut miettineeksi, että minkä ihmeen takia minut tuntevat ihmiset haluaisivat seurata vatsani kasvua tai kuulumisiani netissä, kun voitaisiin ihan rehdisti tavata. En edes ajatellut blogia aloittaessani, että jotakuta tuttuani voisi kiinnostaa, ja ajattelin, että voin rauhassa kirjoitella.
Olen tykännyt lukea blogiasi, mutta ymmärrän, että "liian läheiset" lukijat rajoittavat kirjoittelun avoimuutta. Niin minulle itsellenikin on käynyt, en tahdokaan enää kirjoittaa kaikesta, kun mietin, että ensi kerran kahvitellessa joku alkaa arvioimaan onnellisuuttani tai pelkojani.
On ollut mieltä avartavaa lukea blogiasi, sinulla on laskettu aika vain hiukan ennen minua, ja vaikka odotuksen lähtökohdat ovat meillä hyvin erilaiset, pystyn samaistumaan raskautesi aiheuttamiin tuntoihisi jne.
VastaaPoistaMinä kyllä ymmärsin täysin mitä halusit kirjoituksellasi sanoa. Inhottavaa joutua epämääräisten juorujen ja puheiden kohteeksi, ja tietää että jotkut tutut tietävät asioistasi enemmän kuin heidän on tarkoitettu tietävän.
VastaaPoistaHarmittaisi silti kovasti, jos päättäisit pistää pillit pussiin! On ollut kiva lukea juttujasi. Toivottavasti löydät jonkin toimivan kompromissiratkaisun :)
Miulle kävi juurikin niin, että ystäväni on lukenut blogiani ja ilmeisesti se on levinnyt sitä kautta vähän väärien ihmisten tietoon joten blogi meni sitten samantien vain kutsutuille. Koska itse näen asian kuten Ääni kirjoitti, jos et laita kuvia itsestäsi (naama) ja haluat kirjoittaa niin, ettei sinua tunnisteta, on tosi törkeetä alkaa jauhaa selän takana jos onkin tunnistanut siun blogista siut >:( Jaksuja hankalan tilanteen kanssa <3
VastaaPoistaKiitos kaikille kommenteista ja näkökulmista aiheeseen, olen kyllä lukenut kaikki kommentit useaan kertaan. Ja lopputulemana vaan totean että pysyn edelleen kannassani, minua loukkaa kun selkäni takana puidaan asioitani (oli syy mikä hyvänsä) mutta ei voida kertoa asiasta suoraan minulle. Mieluiten olisin sitten tietämättä jos asioidani repostellaan eteenpäin.
VastaaPoista