Särkyä ja supisteluita

Kävin eilen neuvolalääkärillä, alkuperäinen aika olisi ollut vasta 17.3. mutta sain onnekseni peruutusajan eiliselle. Mua on taas supistellut kovasti ja välillä kipu meinaa laittaa ihan jalat alta. Lääkäri suositteli erittäin lämpimästi sairaslomaa joten lepäilen tämän viikon sitten kotona. Yritin hieman pullikoida sairaslomaa vastaan koska itselläni pelkona on että joutuisin jo nyt jäämään lopullisesti kotiin mutta lääkäri totesi että usein näiden viikkojen supisteluihin riittää viikon tai parin lepo ja että pääsen kyllä melko varmasti vielä töihin.

Sisätutkimuksessa onneksi kaikki oli kunnossa, paikat ei ole kypsynyt supisteluista ja Nirppu on kasvanut hyvin, kohdunkorkeus oli 23 cm eli aivan keskikäyrällä mennään. Kuulin taas vahvat sydänäänet ja vauvan syke oli 147.

Painoa minulle on tullut raskauden alusta nyt 5,8 kg, verenpaineet oli vaan parantunut entisestään ja hemoglobiinikin oli edelleen ihan hyvällä tasolla 121 vaikka olikin viime kerran 139:stä laskenut aika paljon. Lisäraudan tarvetta ei kuitenkaan edelleekään ole.

Nirppu on kääntynyt jo pää alaspäin ja se selittääkin potkujen muuttuneen paikan. Aiemmin liikkeet tuntui aina vasemmalla kyljellä ja ultrissa Nirppu onkin maannut aina selällään pää oikealla ja jalat vasemmalla mutta tätä nykyä liikkeet tuntuu lähinnä navan seudulla ja sen yläpuolella. Välillä potkut on kyllä niin napakoita että pakko pitää nahasta kiinni ettei kaveri tule läpi! Miestä huvittaa suuresti iltaisin seurata mahan möyryämistä.

Muita särkyjä aiheuttaa edelleen jomottava lonkkasärky joka pitää usein öisin hereillä. Iltaisin nukkumaanmeno on kyllä aikamoista taitelua, yksi tyyny vatsan alle, toinen polvien väliin ja kolmas vielä selän taakse, että saa nukuttua edes pahimman väsymyksen pois. Käyn nukkumaan yleensä klo 22-23 aikaan ja herään joskus 03 aikaan koviin särkyihin jonka jälkeen en useinkaan saa enää unta. Yritän vaihtaa öisin kylkeä suht usein vaikka se onkin taas oma operaationsa vaihtaa tukityynyjen paikkaa toiselle kyljelle.

Pieni puuhastelu pitää kuitenkin mielen virkeänä ja nautin kyllä täysillä niistä hetkistä jolloin särky ei ole kovin voimakasta. :)